Juttuja ja lähteitä

Eilen julkistettiin OECD:n viides katsaus eläkkeisiin. Siitä uutisoi muun muassa Talouselämä otsikolla "OECD varoittaa: Talouskriisin seuraavia uhreja ovat eläkeläiset". Toinen näkökulma löytyy muun muassa Eläketurvakeskuksen sivuilta, jossa verrataan eläketasoja eri maissa. Tiedote raportista löytyy Sosiaali- ja terveysministeriön sivuilta. Alkuperäinen OECD:n raportti maavertailuineen löytyy tietysti OECD:n sivuilta. Muu media näyttää keskittyvän muihin juttuihin.


Ketäpä kiinnostaisi eläkkeiden rahoitus tai riittävyys taikka eri maiden ratkaisumallit ja uhat eläkehaasteensa edessä aikana, jolloin voi kirjoittaa siitä yhdestä asiasta, josta kaikki muutkin kirjoittavat? Pisteet siis Talouselämälle, joka on poiminut OECD:n raportista edes yhden näkökulman, vieläpä varsin kiinnostavan.

Pientä ja vaatimatontahan se on tuo OECD:n anti näihin kotimaisiin aiheisiin verrattuna...

Nuoriso herää

Maamme nouseva nuoriso on keskustellut viime aikoina ilahduttavasti eläkeasioista. Kannanotto ja kirjoituksia aiheesta näkee entistä useammin. Hyvä niin, onhan kysymyksessä yhteinen intressi, jossa nuorilla on paljon valvottavia etuja.

On mielenkiintoista, miten nuoret kytkevät eläkekysymykseen selvästi vanhempia keskustelijoita useammin muita yhteiskuntapoliittisia  kysymyksiä, kuten työperäisen maahanmuuton. Nuorilta löytyy myös entistä selkeämpiä näkökohtia sukupolvien väliseen oikeudenmukaisuuteen.

Kannattaa lukea, vaikkapa kuinka, Verkkouutiset on 23.11.2013 klo 17.35 uutisoinut opiskelijajärjestö SAMOK:n kokouksesta otsikolla " Suomen opiskelijakuntien liitto: Koulutusperäinen maahanmuutto turvaa eläke- ja palvelulupauksen" . 

Joko joku herää?

Esimerkki kannustaa

Demokraatista 20.11.2013 löytyy sivuilta 18-19 Marja Luumin juttu "Sinikka Ahonen ei malta jäädä eläkkeelle". Siinä kerrotaan suuren sairaalakonsernin pääluottamusmiehen elämästä ja ajatuksista työelämästä ja työurastaan. Hieno tarina sisältää sopivasti aineksia myös työurien pidentämismahdollisuuksista.

Koskaan ei voi liiaksi korostaa esimerkin voimaa. Tämä koskee erityisesti ihmisten uraratkaisuja. Kun näkee, että naapurikin jatkaa töissä, saattaa innostua itsekin kokeilemaan, vieläkö jaksaa. Toivottavasti tämäkin juttu avaa silmiä tähän suuntaan. Samalla se muistuttaa työnantajille, että tämän ikäisissä on vielä virtaa jatkaa, jos vain työtä tarjotaan.

Laurikin jaksaa. Miksen siis minäkin?

Haudottuja ajatuksia vasemmalta

Lisääntyneet ajatushautomot tuottavat lisääntyvässä määrässä ajatuksia. Koska ne toimivat myös eri kansanliikkeiden ja puolueiden päätöksenteon pohja-aineistona, niihin on syytä kiinnittää huomiota.

Vasemmistofoorumi julkaisi viime viikolla vähälle huomiolle jääneen raportin "Kestävyysvaje ratkeaa digitaalisella infrastruktuurilla ja julkisen johtamisen uudistamisella". Kirjoittajia ovat Veikko Eranti, Jussi Nuortimo ja Mia Haglund. Raportin kokoamiseksi on haastateltu tusinan verran ihmisiä. Lähteinä esiintyy huomiota herättävän runsaasti akateemisten aineistojen lisäksi juttuja eri medioista.

Raportissa esitetään muun muassa, että ikääntyneiden osuutta järjestelmän kustannuksiin pitäisi kasvattaa. Tämä tarkoittaisi esimerkiksi korkeampia eläkemaksuja 53-63-vuotiaille, korkeampaa perintöveroa tai eläkekattoa. Ajatus on tuoreen tuntuinen ja rohkea avaus sukupolvikeskusteluun. Silti voi tietysti kysyä, onko ikärakenteen muutos jotenkin erityisesti ikääntyneimpien vika?

Ylläoleva on kuitenkin vain pieni sivupolku suuren valtaväylän varrella. Raportin tekijät kyseenalaistavat julkisen velan kauhistelun, vaativat lisää progressiota ja veropohjan laajentamista, esittävät investointeja perusinfrastruktuuriin ja julkisen sektorin uudelleen organisointia. Perusinfraan kuuluu tässä muun muassa tablettitietokoneiden jakaminen jokaiselle ja nopeat rautatieyhteydet Suomessa sekä Helsingin ja Tallinnan välillä. 

Uusia ajatuksia ei synny hautomatta. Kaikki uudet ajatukset eivät ole välttämättä hyviä, mutta niitäkään ei synny, jos ei sallita myös huteja. 

Kannattaa siis lukea, vaikka ei ole pakko olla samaa mieltä.

Tämäkin pätkä Berliinin muurista synnytti ajatuksia. Jostakin niiden on synnyttävä.

Uskon asioita?

Vapaa-ajattelijain liitto on lähestynyt kansanedustajia kirjeellä, josta uutisoi muun muassa Hämeen Kaiku 13.11.2013 klo 10.19. Lehden mukaan "Kansanedustajia muistutetaan kirkon mittavasta eläkevastuusta, joka eläkelaitosten yhteisvastuun vuoksi koskee kaikkia suomalaisia."

Aiheeseen puuttui 13.11.2013 klo 17.11 www.kotimaa24.fi , jossa Kirkkkoneuvos Leena Rantanen kertoo Noora Wikmanin jutussa, ettei kirkon eläkkeet kuulukaan yhteisvastuun piiriin. Näinhän asia onkin. Yhteisvastuu koskee vain yksityisen sektorin eläkkeitä. 

Huoli julkisen sektorin eläkkeiden rahoituksesta on aiheellinen. Tämä koskee myös kirkkoamme. Keskustelua on syytä jatkaa faktojen pohjalta. Usko ja uskomukset kuuluvat toisaalle. 

Kuntoutus kannattaa

Talouselämässä nro 40/2013 on sivulla 74 Pirjo Kupilan kirjoittama juttu "Kuntoutuja kaipaa kannustusta". Siinä kerrotaan työeläkekuntoutuksen lisääntymisestä. Työnantajien uutisoidaan kuntouttavan enemmän myös ikääntyviä työntekijöitä.

En paljasta koko jutun juonta. Se kannattaa lukea. Kerron kuitenkin sen verran, että jutusta paljastuu muun muassa se, miten suhtautui työkyvyttömyyseläkehakemukseensa hylyn saanut henkilö, joka sittemmin kuntoutettiin. Luvassa yllätyskäänne!

Kun työeläkekuntoutusta uudistettiin vuonna 2004, vuosi ennen työeläkejärjestelmän kokonaisuudistusta, sille asetettiin paljon toiveita. Luulen, että suuri osa niistä on toteutunutkin. Määrät ovat olleet jatkuvasti kasvussa, asenteet ovat muuttuneet myönteisemmäksi ja työuria on pystytty pidentämään varmasti kaikkien kannalta hyvällä tavalla. Varmasti moni on saanut pohjaa myös entistä terveemmille eläkevuosilleen.

Lisätietoa voi hakea vaikkapa Eläketurvakeskuksen kuntoutustilastoista.

Lähde: Eläketurvakeskus

Luottamus hyvä, valvonta parempi

Nyt on hyvä nostaa esille ihan virallinen ministeriön sivu, jota kannattaa käydä lukemassa. Sosiaali- ja terveysministeriön sivuilta löytyy Yläkulma -niminen palsta, jossa tänä aamuna on Paula Mannosen kirjoitus "Työeläkeyhtiöiden valvonta tiukentuu". Jutussa haastatellaan ylijohtaja Outi Antilaa.

Asiahan on mitä ajankohtaisin ja myös tärkeä. Outi Antila selvittää uudistuksen sisältöä selkeästi ja perustellen. Lukekaapa!

Työeläkeyhtiöitä valvotaan jo nykyisin varsin moninaisin tavoin. Toimijoina ovat muun muassa Finanssivalvonta ja Sosiaali-ja terveysministeriö. Hyvä niin. Työeläkeyhtiöt ovat myös itse lisänneet koko ajan toimintansa läpinäkyvyyttä. Tästä käy hyvin esimerkkinä sijoitustoiminta, josta raportoidaan neljästi vuodessa, vaikka kvartaalitalous ei niitä heiluttelisikaan. Tähtäinhän on paljon kauempana.

Ministeriö avaa linjauksiaan.