Rahoitusta, eläkeikiä ja suksimista

Uusia näkökulmia tupsahtelee verkon täydeltä. Kannattaa siis lukaista ja pysähtyä viikonlopuksi miettimään, onko niissä mitään onkeen otettavaa.

Talouselämä kirjoitti 31.1.2014 klo 11.21 "Soininvaara:  Eläkerahaa pitäisi käyttää suomalaisyrityksiin"  -"meillä ei ole wallenbergejä". Juttu on lehdeltä hyvä löytö. Alkuperäinen teksti löytyy melko pitkästä vyöryryksestä Osmo Soininvaaran omassa blogissa.

Ajatus ei ole mikään uusi. Muistan vastaavia ajatuksia viime vuosikymmenen ajalta ainakin Jouko Skinnarilta(sdp) ja Toimi Kankaanniemeltä(muistaakseni pers, entinen kd). Soininvaaran lähestymiskulma on kuitenkin uusi. Hän tunnustaa maariskin ja hajauttamisen tarpeen mutta kokee pääomapulan sen verran huutavaksi, että on valmis ottamaan maariskiä.

Tosiasiassa työeläkeala sijoittaa Suomeen ennätysmäärän jo tänään. Koskaan ennen ei ole niin paljon sijoitettu tänne, jos mittarina käytetään prosenttien sijasta euroja. Ja niitä kai tänne pääasiassa kaivataan? Uusia kohteita metsästetään kuumeisesti. Jos sellaisia löytyy, ei niiden sijainti Suomessa ole ainakaan este.

Kansainväliset arvioitsijat ovat arvostelleet meitä siitä, että suomalainen eläkeraha on liikaakin Suomessa. Ota tässä sitten selvää! Ketä tässä pitäisi totella?

---

Toinen uusi näkökulma löytyy Reutersin välittämänä taloussanomat.fi -julkaisusta 29.1.2014 klo 17.15. Otsikko pysäyttää: " Saksa laskee puurtajien eläkeikää - hintalappu huima". Jutussa kerrotaan Saksan uuden hallituksen suunnitelmasta laskea eläkeikää 63 vuoteen niiltä, joiden työura on vähintään 45 vuotta.

Saksassa arvoidaan olevan noin 900 000 sellaista, jotka ovat rientäneet työuraan heti kohta 18 täytettyään tai jo sitä ennen. Näiden eläkeiän laskeminen esitetyllä tavalla tulee maksamaan noin 160 miljardia euroa eli osapuilleen saman verran kuin Suomen eläkerahastoissa on yhteensä rahaa.

Muistutan kuitenkin Saksan voimassa olevasta suunnitelmasta nostaa yleistä eläkeikää kohti 67 vuotta nykyisestä 65 vuodesta.

Miettikääpä näitä, mutta älkää unohtako myöskään hiihtoa!

Ladutkin kutsuvat

Hyviä näkökulmia

Maassamme yhä harvalukuisammaksi käyvien printtijulkaisujen joukosta poimin tällä kertaa Suomenmaan, josta löytyy 28.1.2014 numerosta Timo Mikkilän juttu "Eläkeikä ei yksin ratkaise". Siinä ajatuksiaan pääsee esittelemään SAK:n edunvalvontajohtaja Janne Metsämäki, joka on juuri palannut palvelemasta maan hallitusta TEM:ssä.

Jos on taipumusta säilyttää lehtiä tai kaivella vanhoja, kannattaa tasapuolisuuden vuoksi ottaa rinnalle viime perjantain Suomenmaa, jossa EK:n työvoimapolitiikan asiantuntija Vesa Rantahalvari tuo esille omia ja EK:n käsityksiä meneillään olevista eläkeneuvotteluista. Kaiken kaikkiaan hieno juttu, että Suomenmaa on tehnyt näin perusteelliset taustoitukset tästä tärkeästä asiasta.

Ennen kuin laitetaan kirkko keskelle kylää, on syytä kuulla eri näkökannat.

Näin naapurissa

Ruotsissa maksettavat eläkkeet laskevat. Tästä uutisoi mainio portaali tyoelake.fi. Sieltä löytyy myös tietoa asian vaikutuksista niille suomalaisille, jotka saavat ainakin osan eläkkeestään naapurimaastamme.

Ruotsin eläkkeet laskevat 2,7 %. Näin tapahtuu jo kolmantena vuonna tällä vuosikymmenellä. Aiemmat miinusmerkkiset vuodet olivat vuodet 2010 ja 2011.

Suomalaisten ruotsista saamiin eläketuloihin vaikuttaa luonnollisesti lisäksi kruunun kurssi suhteessa euroon. No, otetaan vertailukohdaksi vaikkapa elokuu 2012, jolloin euron ostamiseen tarvittiin 8,2805 kruunua ja tätä päivää, jolloin siihen tarvitaan 8,9597 kruunua. Puolessatoista vuodessa ruotsin eläkkeistä on hävinnyt siis liki 10 prosenttia ostovoimaa täällä euromaassa. Jos kuitenkin otetaankin vertailukohdaksi 1.1.2010, jolloin eläkkeitä myös laskettiin, kruunun arvo oli 10,1939 ja niistä päivistä ruotsin eläkkeiden ostovoima on taas kasvanut sen kymmenisen prosenttia pelkästään valuuttakurssimuutosten johdosta.

Suomessa lakisääteisiä eläkkeitä ei leikata, päin vastoin. Tänä vuonna eläkeläisten ostovoima kehittyy nopeammin kuin palkat johtuen pienistä palkankorotuksista ja inflaatiosta, joka vetää eläkkeitä ylöspäin. Eli siis vaikka Ruotsi vie meiltä firmat, on täällä jotain parempaa kuin naapurimaassamme.

Aavan meren tuolla puolen jossakin on maa, joka eläkkeitään aika ajoin alentaa

Taas yksi arvokas näkökulma

Helsingin Sanomien, myös hs.fi, sisältä löytyi eilen ajatteluun ohjaava juttu. Sunnuntaitoimituksen esimies Laura Saarikoski oli kirjoittanut kolumnin "Yksi vuosi eläkkeellä". Kirjoituksessa tuodaan esille eläkkeelläoloajan eroja eri sosiaaliryhmissä hyvin havainnollisesti.

Tämä näkökulma on yksi esimerkki eläkepoliittisten päätösten vaikeudesta. Korostetaanko tulevissa ratkaisuissa sukopolvien välistä oikeudenmukaisuutta, sukupuolten tasa-arvoa, sosiaalisia näkökohtia, vaikutuksia maamme kilpailukykyyn vai työelämän kehittämistä työssä jaksamista suosivaan suuuntaan? Siinäpä miettimistä! Kaikki nuo näkökulmat on kai ainakin jotenkin huomioita, mutta millä niistä on ratkaiseva merkitys, jää nähtäväksi.

Pulmallista on varmaan myös se, ettemme tiedä tulevaisuuden työelämästä tuon taivaallista.Mitäpä mahtaa tapahtua vaikkapa Hesarin toimituksessa vuonna 2070? Sitä emme tiedä ja kuitenkin rakennamme eläkejärjestelmää niille, jotka silloin työskentelevät. Vain osa heistä on nyt jo syntynyt.

Ekäkepolitiikkaa tehdään myös niille, jotka vasta odottavat syntymistään.

Tasokasta tarinaa neuvotteluista

Vuosi kannattaa aloittaa lukemalla vaikkapa Kansan Uutisten Viikkolehden 1/2014 juttukokonaisuus "Eläkeikä ei ole eläkeneuvottelujen pääasia". Toimittaja Risto Korhonen haastattelee laajasti Kaija Kallista SAK:sta ja Lasse Laatusta EK:sta. Neuvottelujen lisäksi nousee esille monta muutakin tärkeää eläkeaihetta.

Joulutähdet taakse jää, neuvottelut häämöttää.