Joulurauhaa ihmisille ja koneille!

Nostan esille Helsingin Sanomien toimittajan Tuomo Pietiläisen jutun tämän aamun printtiversiosta, josta löytyy toki lyhennetty verkkoversiokin. Otsikko hs.fi :ssa on "Tietokoneet aiheuttivat suuren osan työeläkeyhtiöiden menoista". Jutussa nostetaan esille tärkeä asia, tietotekniikan haasteet hyvässä ja pahassa.

Työeläkealahan on siitä poikkeuksellinen, että siellä tietotekniikka pelaa, ihmiset saavat palvelua yhden luukun periaatteella mutta hajautetusti toimivat järjestelmät pelaavat hyvin yhteen. Niitä myös kehitetään hajautetusti, mikä pitää kehitystä yllä.

Kaikki, mikä liittyy tietokoneisiin ja -järjestelmiin maksaa aina ja paljon. Katsokaapa vain terveydenhuollon piirissä valmisteltua Apotti -hanketta. Terveydenhuollon tietosysteemit ovat koko maassa ihan levällään eivätkä naapurikuntienkaan koneet seurustele keskenään. Kun jotain korvaavaa yritetään luoda, alkaa hirveä vastustus. Hinta on hyvä lyömäase siinä keskustelussa.

Kyllä työeläkealakin käyttää järjestelmiinsä rahaa paljon, monien mielestä aivan liikaa. Hyvä uutinen on kuitenkin, ettei makseta tyhjästä vaan toimivasta kokonaisuudesta ja räätälöidyistä osasista, jotka nekin näyttävät toimivan hyvin.

Tarinan mukaan 50 vuotta sitten alan perustamisen aikoihin kenelläkään ei ollut harmainta aavistustakaan, miten tämä kokonaisuus hoidetaan. Jos olisimme sen aikaisen tekniikan varassa, suuri osa suomalaisista saisi leipänsä eläketiedostojen käsittelijöinä ja eläkepäätöstä saisi odottaa vuositolkulla. Onneksi joku keksi tässä välissä tietokoneen.

Pietiläisen jutussa on nostettu esille prosentteja, lukuja siitä, kuinka paljon tietokustannukset ovat kaikista hoitokuluista. Luvut vaihtelevat yhtiöittäin ja vuosittain. Tämä on hyvä uutinen. Se kertoo, että kehittämistä tapahtuu ja silloinhan sitä rahaa palaa. Sitten onkin kyse kilpailusta. Kenen uudistukset nostavat tuottavuutta eniten?

Hajautetun järjestelmämme yksi vahvuus tulee esille juuri tietotekniikassa. Kun on pakko olla vähintään yhtä hyvä kuin muut, on pakko kehittyä. Monopolissa tätä painetta ei ole. Jos kehitys olisi ollut sellaisen varassa, pelkään, että reikäkorttikonetoimittajat olisivat yhä merkittäviä toimijoita elinkeinoelämässämme.

Tästä asiasta saa muuten perusteellista selkoa myös tela.fi -sivulla olevan tiedotteen kautta. Siinä kerrotaan selvityksestä, jota tehdään parhaillaan ja joka valmistuu alkuvuodesta 2014. 

Näillä valoisilla ja tulevaisuuteen suuntaavilla katseilla tervehdän mahdollista lukijaani ja toivotan oikein Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! Lukekaa lehtiä mutta jättäkää ikävät jutut väliin! Niitä ennättää lukea taas sitten arkena.

Punnittua puhetta

Viimepäivinä on kovasti keskusteltu siitä, onko maamme työeläkejärjestelmä jotenkin ristiriidassa perustuslain kanssa. Mikäli haluaa paneutua erilaisiin arvioihin, kannattaa kaivella viime viikon Helsingin Sanomat ja hakeutua lehden mielipidepalstoille. Lauantain lehdestä löytyy Eläketurvakeskuksen johtaja Riitta Korpiluoman kirjoitus otsikolla "Työeläkejärjestelmä ei ole ristiriidassa perustuslain kanssa". Tosin HS oli lyhentänyt perustuslain muotoon "perustulain", siis näin:

Riitta Korpiluoman kirjoitus kannattaa ilman muuta lukea. Se on punnittua puhetta! Kannattaa seurata keskustelua asiasta laajemminkin. Uskon, että lähiaikoina tulee esille vielä lisääkin näkökulmia.Kyse on tärkeästä asiasta.

Tuleva köyhälistömme?

On ilahduttavaa, kun havaitsee jonkun pohtivan asioita tavallista syvällisemmin. Eikä haittaa, vaikka pohdinta poikisi pulman, jonka ratkaisu on edessämme. Tällä kertaa ilahduin, taas kerran, Hannu Uusitalon blogista Taloustaito -lehdessä. Blogin otsikko on "Tuleva eläkeläisköyhälistö".

Hannu Uusitalo on huolissaan niiden työssäkäyvien naisten asemasta, joiden eläke eri syistä jää pieneksi. Samaan asiaanhan kiinnitti huomiota myös eläkejärjestelmäämme ulkopuolisen silmin tarkistellut Nicolas Barr taannoin.

Pahimmillaan Uusitalon esille nostamien naisten kohdalla saattaa toteutua samanaikaisesti monta taloudellista riskiä. Näistä tunnetuimmat ovat pieni palkka, pitkät poissaolot työelämästä, pitkä ikä ja eläminen yksinään. Nämä kaikki ennakoivat jo yksinäänkin pulmia toimeentuloon. Jos kaikki ne toteutuvat, on köyhyys todellinen uhka.

Maailma ei ole valmis eivätkä suurimmat ongelmat niitä, jotka lööppejä lukemalla ensimmäiseksi tulevat mieleemme. Kannattaa siis pysähtyä ajoissa pohtimaan, olisiko jotain tehtävissä.

Kannattaa ajatella kauniita, mutta myös syvällisiä ajatuksia.

Monopolipeli

Sillä aikaa kun riensin pari päivää saksalaisia joulutoreja, täällä oli käynnistynyt keskustelu yhdestä suuresta eläkeyhtiöstä. Aikaansa seuraava lukija on varmaan löytänyt puheenvuoroja puolesta ja vastaan. Nostan tähän vain yhden, Ilmarisen johtaja Jaakko Kianderin ajatusten esittelyn Verkkouutisissa 29.11.2013 klo 11.58. Toimittaja on Reino Summanen. Juttu pohjautuu Jaakko Kianderin blogiin.

Kiander valottaa sitä, mitä seurausvaikutuksia eläkemonopolilla olisi. Nämä tahtovat usein unohtua, kun suoraviivaisesti ajatellaan vain kilpailun tuovan kustannuksia.

Työeläkejärjestelmää on rakennettu huolella yli puoli vuosisataa. Tällä hetkellä katseet kohdistuvat jo tämän vuosisadan loppuvuosiin. Eläkeratkaisujaei tehdä hätiköiden eikä hetkellisten mieltymysten mukaan. Myös järjestelmän kehittämisessä kannattaa odottaa seuraavia skuuppeja ja lööppejä.

Liian suurissa ajatuksissa on riskinsä. Näin totesi myös Kustaa II Adolf. Jäljelle jäi vain muistomerkki.

Juttuja ja lähteitä

Eilen julkistettiin OECD:n viides katsaus eläkkeisiin. Siitä uutisoi muun muassa Talouselämä otsikolla "OECD varoittaa: Talouskriisin seuraavia uhreja ovat eläkeläiset". Toinen näkökulma löytyy muun muassa Eläketurvakeskuksen sivuilta, jossa verrataan eläketasoja eri maissa. Tiedote raportista löytyy Sosiaali- ja terveysministeriön sivuilta. Alkuperäinen OECD:n raportti maavertailuineen löytyy tietysti OECD:n sivuilta. Muu media näyttää keskittyvän muihin juttuihin.


Ketäpä kiinnostaisi eläkkeiden rahoitus tai riittävyys taikka eri maiden ratkaisumallit ja uhat eläkehaasteensa edessä aikana, jolloin voi kirjoittaa siitä yhdestä asiasta, josta kaikki muutkin kirjoittavat? Pisteet siis Talouselämälle, joka on poiminut OECD:n raportista edes yhden näkökulman, vieläpä varsin kiinnostavan.

Pientä ja vaatimatontahan se on tuo OECD:n anti näihin kotimaisiin aiheisiin verrattuna...

Nuoriso herää

Maamme nouseva nuoriso on keskustellut viime aikoina ilahduttavasti eläkeasioista. Kannanotto ja kirjoituksia aiheesta näkee entistä useammin. Hyvä niin, onhan kysymyksessä yhteinen intressi, jossa nuorilla on paljon valvottavia etuja.

On mielenkiintoista, miten nuoret kytkevät eläkekysymykseen selvästi vanhempia keskustelijoita useammin muita yhteiskuntapoliittisia  kysymyksiä, kuten työperäisen maahanmuuton. Nuorilta löytyy myös entistä selkeämpiä näkökohtia sukupolvien väliseen oikeudenmukaisuuteen.

Kannattaa lukea, vaikkapa kuinka, Verkkouutiset on 23.11.2013 klo 17.35 uutisoinut opiskelijajärjestö SAMOK:n kokouksesta otsikolla " Suomen opiskelijakuntien liitto: Koulutusperäinen maahanmuutto turvaa eläke- ja palvelulupauksen" . 

Joko joku herää?

Esimerkki kannustaa

Demokraatista 20.11.2013 löytyy sivuilta 18-19 Marja Luumin juttu "Sinikka Ahonen ei malta jäädä eläkkeelle". Siinä kerrotaan suuren sairaalakonsernin pääluottamusmiehen elämästä ja ajatuksista työelämästä ja työurastaan. Hieno tarina sisältää sopivasti aineksia myös työurien pidentämismahdollisuuksista.

Koskaan ei voi liiaksi korostaa esimerkin voimaa. Tämä koskee erityisesti ihmisten uraratkaisuja. Kun näkee, että naapurikin jatkaa töissä, saattaa innostua itsekin kokeilemaan, vieläkö jaksaa. Toivottavasti tämäkin juttu avaa silmiä tähän suuntaan. Samalla se muistuttaa työnantajille, että tämän ikäisissä on vielä virtaa jatkaa, jos vain työtä tarjotaan.

Laurikin jaksaa. Miksen siis minäkin?

Haudottuja ajatuksia vasemmalta

Lisääntyneet ajatushautomot tuottavat lisääntyvässä määrässä ajatuksia. Koska ne toimivat myös eri kansanliikkeiden ja puolueiden päätöksenteon pohja-aineistona, niihin on syytä kiinnittää huomiota.

Vasemmistofoorumi julkaisi viime viikolla vähälle huomiolle jääneen raportin "Kestävyysvaje ratkeaa digitaalisella infrastruktuurilla ja julkisen johtamisen uudistamisella". Kirjoittajia ovat Veikko Eranti, Jussi Nuortimo ja Mia Haglund. Raportin kokoamiseksi on haastateltu tusinan verran ihmisiä. Lähteinä esiintyy huomiota herättävän runsaasti akateemisten aineistojen lisäksi juttuja eri medioista.

Raportissa esitetään muun muassa, että ikääntyneiden osuutta järjestelmän kustannuksiin pitäisi kasvattaa. Tämä tarkoittaisi esimerkiksi korkeampia eläkemaksuja 53-63-vuotiaille, korkeampaa perintöveroa tai eläkekattoa. Ajatus on tuoreen tuntuinen ja rohkea avaus sukupolvikeskusteluun. Silti voi tietysti kysyä, onko ikärakenteen muutos jotenkin erityisesti ikääntyneimpien vika?

Ylläoleva on kuitenkin vain pieni sivupolku suuren valtaväylän varrella. Raportin tekijät kyseenalaistavat julkisen velan kauhistelun, vaativat lisää progressiota ja veropohjan laajentamista, esittävät investointeja perusinfrastruktuuriin ja julkisen sektorin uudelleen organisointia. Perusinfraan kuuluu tässä muun muassa tablettitietokoneiden jakaminen jokaiselle ja nopeat rautatieyhteydet Suomessa sekä Helsingin ja Tallinnan välillä. 

Uusia ajatuksia ei synny hautomatta. Kaikki uudet ajatukset eivät ole välttämättä hyviä, mutta niitäkään ei synny, jos ei sallita myös huteja. 

Kannattaa siis lukea, vaikka ei ole pakko olla samaa mieltä.

Tämäkin pätkä Berliinin muurista synnytti ajatuksia. Jostakin niiden on synnyttävä.

Uskon asioita?

Vapaa-ajattelijain liitto on lähestynyt kansanedustajia kirjeellä, josta uutisoi muun muassa Hämeen Kaiku 13.11.2013 klo 10.19. Lehden mukaan "Kansanedustajia muistutetaan kirkon mittavasta eläkevastuusta, joka eläkelaitosten yhteisvastuun vuoksi koskee kaikkia suomalaisia."

Aiheeseen puuttui 13.11.2013 klo 17.11 www.kotimaa24.fi , jossa Kirkkkoneuvos Leena Rantanen kertoo Noora Wikmanin jutussa, ettei kirkon eläkkeet kuulukaan yhteisvastuun piiriin. Näinhän asia onkin. Yhteisvastuu koskee vain yksityisen sektorin eläkkeitä. 

Huoli julkisen sektorin eläkkeiden rahoituksesta on aiheellinen. Tämä koskee myös kirkkoamme. Keskustelua on syytä jatkaa faktojen pohjalta. Usko ja uskomukset kuuluvat toisaalle. 

Kuntoutus kannattaa

Talouselämässä nro 40/2013 on sivulla 74 Pirjo Kupilan kirjoittama juttu "Kuntoutuja kaipaa kannustusta". Siinä kerrotaan työeläkekuntoutuksen lisääntymisestä. Työnantajien uutisoidaan kuntouttavan enemmän myös ikääntyviä työntekijöitä.

En paljasta koko jutun juonta. Se kannattaa lukea. Kerron kuitenkin sen verran, että jutusta paljastuu muun muassa se, miten suhtautui työkyvyttömyyseläkehakemukseensa hylyn saanut henkilö, joka sittemmin kuntoutettiin. Luvassa yllätyskäänne!

Kun työeläkekuntoutusta uudistettiin vuonna 2004, vuosi ennen työeläkejärjestelmän kokonaisuudistusta, sille asetettiin paljon toiveita. Luulen, että suuri osa niistä on toteutunutkin. Määrät ovat olleet jatkuvasti kasvussa, asenteet ovat muuttuneet myönteisemmäksi ja työuria on pystytty pidentämään varmasti kaikkien kannalta hyvällä tavalla. Varmasti moni on saanut pohjaa myös entistä terveemmille eläkevuosilleen.

Lisätietoa voi hakea vaikkapa Eläketurvakeskuksen kuntoutustilastoista.

Lähde: Eläketurvakeskus

Luottamus hyvä, valvonta parempi

Nyt on hyvä nostaa esille ihan virallinen ministeriön sivu, jota kannattaa käydä lukemassa. Sosiaali- ja terveysministeriön sivuilta löytyy Yläkulma -niminen palsta, jossa tänä aamuna on Paula Mannosen kirjoitus "Työeläkeyhtiöiden valvonta tiukentuu". Jutussa haastatellaan ylijohtaja Outi Antilaa.

Asiahan on mitä ajankohtaisin ja myös tärkeä. Outi Antila selvittää uudistuksen sisältöä selkeästi ja perustellen. Lukekaapa!

Työeläkeyhtiöitä valvotaan jo nykyisin varsin moninaisin tavoin. Toimijoina ovat muun muassa Finanssivalvonta ja Sosiaali-ja terveysministeriö. Hyvä niin. Työeläkeyhtiöt ovat myös itse lisänneet koko ajan toimintansa läpinäkyvyyttä. Tästä käy hyvin esimerkkinä sijoitustoiminta, josta raportoidaan neljästi vuodessa, vaikka kvartaalitalous ei niitä heiluttelisikaan. Tähtäinhän on paljon kauempana.

Ministeriö avaa linjauksiaan.