Joulurauhaa ihmisille ja koneille!

Nostan esille Helsingin Sanomien toimittajan Tuomo Pietiläisen jutun tämän aamun printtiversiosta, josta löytyy toki lyhennetty verkkoversiokin. Otsikko hs.fi :ssa on "Tietokoneet aiheuttivat suuren osan työeläkeyhtiöiden menoista". Jutussa nostetaan esille tärkeä asia, tietotekniikan haasteet hyvässä ja pahassa.

Työeläkealahan on siitä poikkeuksellinen, että siellä tietotekniikka pelaa, ihmiset saavat palvelua yhden luukun periaatteella mutta hajautetusti toimivat järjestelmät pelaavat hyvin yhteen. Niitä myös kehitetään hajautetusti, mikä pitää kehitystä yllä.

Kaikki, mikä liittyy tietokoneisiin ja -järjestelmiin maksaa aina ja paljon. Katsokaapa vain terveydenhuollon piirissä valmisteltua Apotti -hanketta. Terveydenhuollon tietosysteemit ovat koko maassa ihan levällään eivätkä naapurikuntienkaan koneet seurustele keskenään. Kun jotain korvaavaa yritetään luoda, alkaa hirveä vastustus. Hinta on hyvä lyömäase siinä keskustelussa.

Kyllä työeläkealakin käyttää järjestelmiinsä rahaa paljon, monien mielestä aivan liikaa. Hyvä uutinen on kuitenkin, ettei makseta tyhjästä vaan toimivasta kokonaisuudesta ja räätälöidyistä osasista, jotka nekin näyttävät toimivan hyvin.

Tarinan mukaan 50 vuotta sitten alan perustamisen aikoihin kenelläkään ei ollut harmainta aavistustakaan, miten tämä kokonaisuus hoidetaan. Jos olisimme sen aikaisen tekniikan varassa, suuri osa suomalaisista saisi leipänsä eläketiedostojen käsittelijöinä ja eläkepäätöstä saisi odottaa vuositolkulla. Onneksi joku keksi tässä välissä tietokoneen.

Pietiläisen jutussa on nostettu esille prosentteja, lukuja siitä, kuinka paljon tietokustannukset ovat kaikista hoitokuluista. Luvut vaihtelevat yhtiöittäin ja vuosittain. Tämä on hyvä uutinen. Se kertoo, että kehittämistä tapahtuu ja silloinhan sitä rahaa palaa. Sitten onkin kyse kilpailusta. Kenen uudistukset nostavat tuottavuutta eniten?

Hajautetun järjestelmämme yksi vahvuus tulee esille juuri tietotekniikassa. Kun on pakko olla vähintään yhtä hyvä kuin muut, on pakko kehittyä. Monopolissa tätä painetta ei ole. Jos kehitys olisi ollut sellaisen varassa, pelkään, että reikäkorttikonetoimittajat olisivat yhä merkittäviä toimijoita elinkeinoelämässämme.

Tästä asiasta saa muuten perusteellista selkoa myös tela.fi -sivulla olevan tiedotteen kautta. Siinä kerrotaan selvityksestä, jota tehdään parhaillaan ja joka valmistuu alkuvuodesta 2014. 

Näillä valoisilla ja tulevaisuuteen suuntaavilla katseilla tervehdän mahdollista lukijaani ja toivotan oikein Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! Lukekaa lehtiä mutta jättäkää ikävät jutut väliin! Niitä ennättää lukea taas sitten arkena.

Punnittua puhetta

Viimepäivinä on kovasti keskusteltu siitä, onko maamme työeläkejärjestelmä jotenkin ristiriidassa perustuslain kanssa. Mikäli haluaa paneutua erilaisiin arvioihin, kannattaa kaivella viime viikon Helsingin Sanomat ja hakeutua lehden mielipidepalstoille. Lauantain lehdestä löytyy Eläketurvakeskuksen johtaja Riitta Korpiluoman kirjoitus otsikolla "Työeläkejärjestelmä ei ole ristiriidassa perustuslain kanssa". Tosin HS oli lyhentänyt perustuslain muotoon "perustulain", siis näin:

Riitta Korpiluoman kirjoitus kannattaa ilman muuta lukea. Se on punnittua puhetta! Kannattaa seurata keskustelua asiasta laajemminkin. Uskon, että lähiaikoina tulee esille vielä lisääkin näkökulmia.Kyse on tärkeästä asiasta.

Tuleva köyhälistömme?

On ilahduttavaa, kun havaitsee jonkun pohtivan asioita tavallista syvällisemmin. Eikä haittaa, vaikka pohdinta poikisi pulman, jonka ratkaisu on edessämme. Tällä kertaa ilahduin, taas kerran, Hannu Uusitalon blogista Taloustaito -lehdessä. Blogin otsikko on "Tuleva eläkeläisköyhälistö".

Hannu Uusitalo on huolissaan niiden työssäkäyvien naisten asemasta, joiden eläke eri syistä jää pieneksi. Samaan asiaanhan kiinnitti huomiota myös eläkejärjestelmäämme ulkopuolisen silmin tarkistellut Nicolas Barr taannoin.

Pahimmillaan Uusitalon esille nostamien naisten kohdalla saattaa toteutua samanaikaisesti monta taloudellista riskiä. Näistä tunnetuimmat ovat pieni palkka, pitkät poissaolot työelämästä, pitkä ikä ja eläminen yksinään. Nämä kaikki ennakoivat jo yksinäänkin pulmia toimeentuloon. Jos kaikki ne toteutuvat, on köyhyys todellinen uhka.

Maailma ei ole valmis eivätkä suurimmat ongelmat niitä, jotka lööppejä lukemalla ensimmäiseksi tulevat mieleemme. Kannattaa siis pysähtyä ajoissa pohtimaan, olisiko jotain tehtävissä.

Kannattaa ajatella kauniita, mutta myös syvällisiä ajatuksia.

Monopolipeli

Sillä aikaa kun riensin pari päivää saksalaisia joulutoreja, täällä oli käynnistynyt keskustelu yhdestä suuresta eläkeyhtiöstä. Aikaansa seuraava lukija on varmaan löytänyt puheenvuoroja puolesta ja vastaan. Nostan tähän vain yhden, Ilmarisen johtaja Jaakko Kianderin ajatusten esittelyn Verkkouutisissa 29.11.2013 klo 11.58. Toimittaja on Reino Summanen. Juttu pohjautuu Jaakko Kianderin blogiin.

Kiander valottaa sitä, mitä seurausvaikutuksia eläkemonopolilla olisi. Nämä tahtovat usein unohtua, kun suoraviivaisesti ajatellaan vain kilpailun tuovan kustannuksia.

Työeläkejärjestelmää on rakennettu huolella yli puoli vuosisataa. Tällä hetkellä katseet kohdistuvat jo tämän vuosisadan loppuvuosiin. Eläkeratkaisujaei tehdä hätiköiden eikä hetkellisten mieltymysten mukaan. Myös järjestelmän kehittämisessä kannattaa odottaa seuraavia skuuppeja ja lööppejä.

Liian suurissa ajatuksissa on riskinsä. Näin totesi myös Kustaa II Adolf. Jäljelle jäi vain muistomerkki.