Asemiin ajoa

Eläkeneuvotteluissa näyttää olevan asemiinajovaihe. Palkansaajajärjestöt ovat kokoontuneet eilen yhdessä ja tänään tulokset ovat olleet aamuvarhaisesta luettavissa. Katsokaapa vaikka Talouselämä -lehden verkkoversiosta asiaa koskeva uutinen.

Eläkeneuvotteluista uutisoitaessa huomio on kiinnittynyt lähinnä eläkeikää koskeviin kantoihin. Esillä on kuitenkin paljon laajempi kirjo asioita. Asialistalla ovat ainakin karttumat, maksut, työttömyysturvan lisäpäiväoikeus, elinaikakertoimen vaikutus ja työelämän kehittäminen jaksamista edistävään suuntaan.

Neuvottelut eivät tule olemaan helppo juttu. Kannustavia ajatuksia siis sinne suuntaan!

Vähän läskiä letun päälle, niin jaksaa neuvotella...

Yrittäjän eläke oikealle tasolleen

Tämän viikon hyvä uutinen oli tietysti eilinen tieto siitä, että työeläkevarat ovat ensi kertaa ylittäneet 160 miljardia euroa. Siitä voi lukea vaikkapa Ylen uutisen tai lukea alkuperäistietoa Telan sivuilta .

Nostan kuitenkin esille yrittajat.fi - sivulla olevan jutun "Katso tuleva eläkkeesi – selviätkö tällä summalla?" .

Yrittäjien eläketurva on asia, joka on myös yrittäjien itsensä käsissä. Valitettavan monet arvioivat ansionsa alakanttiin aktiiviaikanaan ja havahtuvat vasta, kun alkavat saada mielestään liian pientä eläkettä. Törmäys todellisuuteen saattaa tapahtua aikaisemminkin, vaikkapa vanhempainvapaiden tai sairastumisen yhteydessä.

On kaikkien etu, että yrittäjän maksamat eläkemaksut vastaavat mahdollisimman hyvin todellista tilannetta yrittäjän tulojen kohdalla. Silloin eläkkeet ja muut sosiaalietuudet ovat oikeassa suhteessa aktiiviaikojen ansioihin. 

Taas uutta tietoa eläkesisjoituksista saatavana.

Nyt se tapahtui todella

Tulipahan tuota hiihdeltyä, joten jos sattuikin sillä aikaa ilmestymään joku tavallista parempi eläkejuttu, kuten Pia Elosen juttu Helsingin Sanomissa 24.2.2014 otsikolla "Työurien pidentäminen alusta ja lopusta ei riitä", se nyt vain jäivät vähän hatarammalle lukemiselle.

Suomen Keskustalta pääsi myös ilmestymään viime viikolla laajahko dokumentti eläkkeistä. Hatunnosto sinne suuntaan asioihin paneutumisesta! Ottamatta kantaa johtopäätöksiin, pidän paperia hyvin laadittuna.

Ajan ilmiöitä kuvaa kuitenkin mielestäni parhaiten Talouselämässä tänään 27.2.2014 klo 10.33 julkaistu uutinen:" Nyt se tapahtui ensimmäistä kertaa: Ilmarinen maksoi eläkemenoja enemmän kuin sai maksutuloja".

Jutussa kuvataan työeläkeyhtiö Ilmarisen viime vuotta taloudellisten tunnuslukujen valossa. Lohdullista oli lukea, että eläkerahat lisääntyivät sielläkin huolimatta otsikossa kuvatusta ilmiöstä. On kuitenkin huomattava, että eläkerahastojen kasvu on tulevaisuudessa entistä enemmän sijoitustuottojen varassa.

Aina eivät eläkkeet ole mielessä, minullakaan.

Tahallinen teko

Kauppalehti Option 3/2014 numerossa on Jukka Saastamoisen tekemä EK:n hallituksen puheenjohtaja Ilpo Kokkilan haastattelu nimellä " Viimeinen varoitus". Juttua on siteerattu jo laajasti sen otsikon mukaisen asian eli Rautaruukki -kaupan vuoksi. Lukea kannattaa myös eläkeuudistusta koskeva kohta.

Kokkila joutuu haastattelussa vastaamaan, miksi hän on ministeri Jan Vapaavuoren selkärankaseminaarissa esittänyt, etteivät työnantajatkaan halua eläkeiän nostamista.Vastaus kannattaa lukea lehdestä, en sitä iloa vie. Olennaista on tietää, että eläkeiän nosto on yhä EK:n tavoitteena huonoista vaihtoehdoista parhaimpana selvitä tulevista haasteista.

Kaivakaapa siis lehti käsiinne.

Pahankin paikan yli on päästävä.

Rahoitusta, eläkeikiä ja suksimista

Uusia näkökulmia tupsahtelee verkon täydeltä. Kannattaa siis lukaista ja pysähtyä viikonlopuksi miettimään, onko niissä mitään onkeen otettavaa.

Talouselämä kirjoitti 31.1.2014 klo 11.21 "Soininvaara:  Eläkerahaa pitäisi käyttää suomalaisyrityksiin"  -"meillä ei ole wallenbergejä". Juttu on lehdeltä hyvä löytö. Alkuperäinen teksti löytyy melko pitkästä vyöryryksestä Osmo Soininvaaran omassa blogissa.

Ajatus ei ole mikään uusi. Muistan vastaavia ajatuksia viime vuosikymmenen ajalta ainakin Jouko Skinnarilta(sdp) ja Toimi Kankaanniemeltä(muistaakseni pers, entinen kd). Soininvaaran lähestymiskulma on kuitenkin uusi. Hän tunnustaa maariskin ja hajauttamisen tarpeen mutta kokee pääomapulan sen verran huutavaksi, että on valmis ottamaan maariskiä.

Tosiasiassa työeläkeala sijoittaa Suomeen ennätysmäärän jo tänään. Koskaan ennen ei ole niin paljon sijoitettu tänne, jos mittarina käytetään prosenttien sijasta euroja. Ja niitä kai tänne pääasiassa kaivataan? Uusia kohteita metsästetään kuumeisesti. Jos sellaisia löytyy, ei niiden sijainti Suomessa ole ainakaan este.

Kansainväliset arvioitsijat ovat arvostelleet meitä siitä, että suomalainen eläkeraha on liikaakin Suomessa. Ota tässä sitten selvää! Ketä tässä pitäisi totella?

---

Toinen uusi näkökulma löytyy Reutersin välittämänä taloussanomat.fi -julkaisusta 29.1.2014 klo 17.15. Otsikko pysäyttää: " Saksa laskee puurtajien eläkeikää - hintalappu huima". Jutussa kerrotaan Saksan uuden hallituksen suunnitelmasta laskea eläkeikää 63 vuoteen niiltä, joiden työura on vähintään 45 vuotta.

Saksassa arvoidaan olevan noin 900 000 sellaista, jotka ovat rientäneet työuraan heti kohta 18 täytettyään tai jo sitä ennen. Näiden eläkeiän laskeminen esitetyllä tavalla tulee maksamaan noin 160 miljardia euroa eli osapuilleen saman verran kuin Suomen eläkerahastoissa on yhteensä rahaa.

Muistutan kuitenkin Saksan voimassa olevasta suunnitelmasta nostaa yleistä eläkeikää kohti 67 vuotta nykyisestä 65 vuodesta.

Miettikääpä näitä, mutta älkää unohtako myöskään hiihtoa!

Ladutkin kutsuvat

Hyviä näkökulmia

Maassamme yhä harvalukuisammaksi käyvien printtijulkaisujen joukosta poimin tällä kertaa Suomenmaan, josta löytyy 28.1.2014 numerosta Timo Mikkilän juttu "Eläkeikä ei yksin ratkaise". Siinä ajatuksiaan pääsee esittelemään SAK:n edunvalvontajohtaja Janne Metsämäki, joka on juuri palannut palvelemasta maan hallitusta TEM:ssä.

Jos on taipumusta säilyttää lehtiä tai kaivella vanhoja, kannattaa tasapuolisuuden vuoksi ottaa rinnalle viime perjantain Suomenmaa, jossa EK:n työvoimapolitiikan asiantuntija Vesa Rantahalvari tuo esille omia ja EK:n käsityksiä meneillään olevista eläkeneuvotteluista. Kaiken kaikkiaan hieno juttu, että Suomenmaa on tehnyt näin perusteelliset taustoitukset tästä tärkeästä asiasta.

Ennen kuin laitetaan kirkko keskelle kylää, on syytä kuulla eri näkökannat.

Näin naapurissa

Ruotsissa maksettavat eläkkeet laskevat. Tästä uutisoi mainio portaali tyoelake.fi. Sieltä löytyy myös tietoa asian vaikutuksista niille suomalaisille, jotka saavat ainakin osan eläkkeestään naapurimaastamme.

Ruotsin eläkkeet laskevat 2,7 %. Näin tapahtuu jo kolmantena vuonna tällä vuosikymmenellä. Aiemmat miinusmerkkiset vuodet olivat vuodet 2010 ja 2011.

Suomalaisten ruotsista saamiin eläketuloihin vaikuttaa luonnollisesti lisäksi kruunun kurssi suhteessa euroon. No, otetaan vertailukohdaksi vaikkapa elokuu 2012, jolloin euron ostamiseen tarvittiin 8,2805 kruunua ja tätä päivää, jolloin siihen tarvitaan 8,9597 kruunua. Puolessatoista vuodessa ruotsin eläkkeistä on hävinnyt siis liki 10 prosenttia ostovoimaa täällä euromaassa. Jos kuitenkin otetaankin vertailukohdaksi 1.1.2010, jolloin eläkkeitä myös laskettiin, kruunun arvo oli 10,1939 ja niistä päivistä ruotsin eläkkeiden ostovoima on taas kasvanut sen kymmenisen prosenttia pelkästään valuuttakurssimuutosten johdosta.

Suomessa lakisääteisiä eläkkeitä ei leikata, päin vastoin. Tänä vuonna eläkeläisten ostovoima kehittyy nopeammin kuin palkat johtuen pienistä palkankorotuksista ja inflaatiosta, joka vetää eläkkeitä ylöspäin. Eli siis vaikka Ruotsi vie meiltä firmat, on täällä jotain parempaa kuin naapurimaassamme.

Aavan meren tuolla puolen jossakin on maa, joka eläkkeitään aika ajoin alentaa